Saarioinen

Haastattelussa:

Minna Sarsama, Johtaja Ihmiset ja toimintakulttuuri | Muutos| Strategian toimeenpano |   Johtajuuskehitys

Anitta Mehtonen, toimistosihteeri

 

Erikoistuminen

Saarioinen on yksityisessä omistuksessa oleva elintarvikeyhtiö. Se valmistaa einesruokia, lihatuotteita ja säilykkeitä.  Saarioinen on monella toimialalla markkinajohtaja Suomessa. Sen vuosittainen myynti on jopa 250 miljoonaa euroa ja se työllistää 1300 henkilöä. Sen tehtaat sijaitsevat Kangasalalla, Valkeakoskella ja Huittisissa. Virossa toimiva einesruokatehdas valmistaa tuotteita pääasiassa Baltian markkinoille.

 

Sektori

 Toinen sektori: elintarviketuotanto

Maa

Suomi

Verkkosivusto

https://www.saarioinen.fi/

 

Motiivit Ikäjohtamishankkeen Taustalla

Saarioinen on pitkään toiminnassa ollut perheyritys ja siksi siellä on monia ikääntyviä työntekijöitä. Saarioisella tehdään sekä rutiininomaista tehdastyötä että perinteisiä toimistotöitä ja molemmissa on omat haasteensa.

On selvää, että työntekijät tarvitsevat jonkinlaista tukea pysyäkseen terveinä ja henkisesti hyvinvoivina eläkeikään asti. Vaihtoehtoina on joko jatkuvasti palkata nuoria työntekijöitä tai panostaa kaikkien työhyvinvointiin.

Työntekijöiden vaihtaminen aina uusiin saattaa kuulostaa hyvältä, mutta siinä on varjopuolensa. Linjastotyössä siitä seuraa matalampaa tuottavuutta ja huonompaa sitoutumista työhön. Sairauspoissaolot lisääntyvät ja säästöt henkilöstökuluissa eivät ole kestäviä, kun tuotanto hidastuu, työntekijät irtisanoutuvat tai heille tulee sijainen. Uuden henkilöstön palkkaaminen on lähes aina kalliimpaa kuin nykyisten pitäminen työssään. Toimistotyöntekijöiden kohdalla ero on vieläkin suurempi. Jokainen työntekijä kerryttää osaamista työvuosien varrella. Tämän osaamisen siirtäminen uusille työntekijöille on usein vaikeaa eikä onnistu edes ihannetapauksessa täysin.

Saarioisilla työntekijät pysyvät usein yrityksessä monia vuosia. Tämä johtuu yhtiön rakenteesta: siellä on enemmän työpaikkoja hallinnossa ja tuotannossa kuin tutkimuksessa ja tuotekehityksessä missä usein suositaan uusien työntekijöiden tuomia uusia tuulia. Jos työntekijät ovat pitkäaikaisia, heidän keski-ikänsä nousee ajan myötä korkeaksi. Tällöin erityisesti ikääntyvien työntekijöiden hyvinvoinnin tukeminen tuo suuria hyötyvaikutuksia pienellä panostuksella.

Ikäjohtamisen Näkökulma

Siirtyminen työelämästä eläkkeelle:

  • eläkkeelle siirtymiseen valmistelevia toimia yrityksen tasolla
  • joustava siirtyminen eläkkeelle työtuntien asteittaisen vähennyksen kautta
  • ergonomia

 

Odotetut Tulokset

Ikääntyvien työntekijöiden työhyvinvoinnin ylläpito ja työkyvyn säilyttäminen pidempään, sairaslomapäivien väheneminen

 

Näkökulman Heikkoudet Ja Vahvuudet

Vahvuuksia: 

  • Työkyky ja työhyvinvointi säilyvät hyvinä
  • Työkuormituksen aiheuttamat, vältettävissä olevat sairaslomat vähenevät
  • Työntekijät saavat valita heille parhaiten sopivan tuen

Heikkouksia:  

  • Koko työyhteisön ylhäältä alas läpäisevän toimintamallin menestys riippuu esimiesten kyvyistä

Kohti Ikäjohtamista

Kun tarve ikäjohtamiseen oli havaittu, totesimme pian, että jatkuvampi hanke olisi yksittäistä toimenpidettä hyödyllisempi. Joka tapauksessa valmisteluja oli tehtävä.

Aloitimme hankkimalla paikallisilta toimijoilta palveluja ja etuja kuten esimerkiksi fysioterapiaa.  Halusimme kartoittaa työntekijöiden tyytyväisyyttä näihin palveluihin ja siihen sopi perinteinen kyselylomake

Vähitellen palveluvalikoimaa lisättiin ottaen huomioon työntekijöiden ehdotukset ja kyselyvastaukset. On mainittava, että Saarioinen otti käyttöön yli 55-vuotiaille seniorityöntekijöille suunnatun ohjelman yli 10 vuotta sitten. Jotkut palvelut ja edut on varattu yksinomaan heille.

Eri ikäiset työntekijät eivät suosi samanlaisia tukitoimia ja palveluja. Esimerkiksi vanhemmat työntekijät arvostavat ylimääräisiä vapaapäiviä, kun taas nuoria motivoivat enemmän rahalliset edut. Siispä päätettiin, että lomarahat oi mahdollista vaihtaa vapaapäiviin, jos oli senioriohjelman piirissä. Tämä osoittautui suosituksi ja lisäsi jaksamista ja hyvinvointia työssä, ilman että se kuitenkaan maksoi kovin paljon työnantajalle. Aktiiviset lisätyövuodet maksavat itsensä selvästi takaisin.

 

“Ahaa” Elämys

Huomattiin että ikääntyneiden työntekijöiden työtaakan vähentäminen ei johtanut huonompaan tuottavuuteen. Varsinainen tuottelias työaika pysyi enemmän tai vähemmän samana, mutta tuottavuudessa ei tapahtunut notkahduksia, jotka useimmiten johtuvat sairauslomista. Todettiin että suurin osa sairauslomista on vältettävissä.

Toimet Hankkeen Ylläpitämiseksi

Hanke etenee yhtiössä omalla painollaan. Ikäjohtaminen on luonteva ja järkeenkäypä osa liike-elämää.

Ohjelmaan tulee ajoittaisia muutoksia ja hienosääntöä- Palveluvalikoimaa muutetaan tyytyväisyyskyselyiden ja työntekijöiden ehdotusten perusteella. Seuraamme hankkeen etenemistä kokonaisuutena, mutta sitä ei tarvitse syynätä jatkuvasti.

 

Hankkeen Vaikutusten Seuraaminen

Hankkeen vaikutuksia arvioidaan tyytyväisyyskyselyillä. Jos vaikutukset ovat toivotunlaiset, sairauslomapäivät vähenevät, tuottavuus pysyy tasaisena ja valituksia ei tule. Sen tarkemmin ohjelman onnistumista ei oikein voi mitata.

 

Hankkeen Hyödyt

Työhyvinvointiin liittyvät haasteet voidaan ratkaista ennen kuin niistä tulee isoja ongelmia. Työssä viihtyminen lisääntyy ja työkyky säilyy pidempään. Myös työn tulokset paranevat eikä työnantajalle koidu ylimääräisiä kuluja.

Sekä työntekijä että työnantaja hyötyvät, jos työntekijän työkyky säilyy eläkkeelle jäämiseen asti.

 

Henkilökohtainen Suositus

Saarioisella työskentelevä toimistotyöntekijä Anitta Mehtonen puhuu pitkään ikäjohtamisen hyödyistä. Hän on yli 55-vuotias ja kuuluu senioriohjelmaan. Hän kertoo, että ohjelman ansiosta hänen työstressinsä on vähentynyt ja hän on energisempi sekä töissä että vapaa-ajalla. Hän suosittelee erityisesti mahdollisuutta ottaa bonukset vapaapäivien muodossa. Hänen iässään vapaa-aika läheisten ihmisten ja rakkaiden harrastusten parissa on tärkeämpää kuin lisäraha pankkitilillä.